Mittavassa euroistamisprojektissa päivitettiin työttömyyskassojen ohjelmisto vastaamaan uutta työttömyysturvalakia

Syksyllä 2024 on astunut voimaan uusi laki euroistamisesta työttömyysturvassa, mikä merkitsee siirtymistä palkan perusteella tehtävään arviointiin tuntimäärien sijaan. Lakimuutos on kokoluokassaan merkittävä ja muuttaa työttömyysturvan rakennetta perustavanlaatuisesti. Uuden lain myötä Futunion työttömyyskassatiimi toteutti kassoille massiivisen ohjelmistomuutoksen.

Viimeisen vuoden aikana Futunion työttömyyskassatiimiä on työllistänyt niin sanottu euroistamisprojekti, jossa työttömyyskassojen ohjelmisto päivitettiin vastaamaan uutta työttömyysturvalakia. Projektin aikatauluttamisesta ja fasilitoinnista vastaava projektipäällikkö Tiina Savolainen sekä muun muassa ohjelmistomäärityksiä projektissa laatinut asiakaspalvelupäällikkö Annika Tiusanen kertovat, kuinka projekti on vaatinut Futuniolta osaamista, näkemystä, sekä nopeaa reaktiokykyä.

Euroistaminen on tehty työttömyyskassan käsittelijöiden lisäksi kassan jäseniä varten

Euroistaminen tarkoittaa, että kun työtön työnhakija hakee työttömyysturvaa, arvioidaan päivärahaoikeus jatkossa palkan, ei tehtyjen työtuntien perusteella. Savolaisen mukaan muutos tasavertaistaa työttömyysturvan hakijoita.

”Jatkossa jos olet tehnyt lyhyemmässä ajassa isomman työn, olet samanarvoinen sellaisen henkilön kanssa, joka tekee saman työn pidemmässä ajassa”, Savolainen sanoo.

Työttömyysturvan muutos ja euroistaminen on tehty ennen kaikkea työttömyyskassan jäsentä varten. Työttömyysturvan käsittelyyn tarkoitetun ohjelmiston päivittäminen vastaamaan lakimuutosta on kriittistä, jotta jäsenen asiat pysyvät kunnossa, eikä muutoksesta aiheudu esimerkiksi turhia takaisinperintöjä.

Massiivinen projekti toteutettiin haastavassa aikataulussa

Euroistamisprojektin mittakaavasta kertoo, että Tiusanen ei ole urallaan todistanut vastaavaa muutosta työttömyysturvassa.

”Minulla on yli 20 vuoden kokemus työttömyysturvasta, ja tämä on urani aikana suurimpia ansiopäivärahan rakennemuutoksia”, Tiusanen havainnoi.

Hallitus oli suunnitellut euroistamista jo parin vuoden ajan, mutta päätös lainmuutoksesta tehtiin virallisesti keväällä 2024. Syksyllä 2023 aloitettiin ohjelmistomääritykset yhdessä Futunion ja kassojen asiantuntijoiden kanssa. Isoin urakka alkoi kuitenkin virallisen päätöksen myötä.

”Kun hallitus teki lopullisen päätöksen laista, oli sen voimaantuloon vain noin puoli vuotta, mikä on ohjelmistokehityksessä todella lyhyt aika. Jossain vaiheessa kaikki tiimiläiset olivat kiinni projektissa”, Tiusanen kertoo.

Haasteena lyhyen toteutusaikavälin lisäksi oli lain voimaantulon ajankohta.

”Voimaantuloa edelsi kesälomakausi, ja lakimuutokset tulevat tyypillisesti voimaan vuoden alussa. Tämä haastava ajankohta on vaatinut tiimiltä vahvaa yhteistä halua päämäärämme saavuttamiseksi”, Tiusanen sanoo.

Vahva osaaminen työttömyysturvasta ja järjestelmistä

Futuniolaisten vahvuus projektissa on ollut kentän tuntemus eli ymmärrys siitä, mitä työttömyyskassojen käsittelijät tekevät, ja mihin he ohjelmistoa käyttävät. Futuniolla on sekä vahvaa substanssiosaamista työttömyysturvasta että ammattitaitoisia ohjelmistokehittäjiä. Nämä yhdessä muodostivat tiimin, jolla on kykyä suunnitella järjestelmä, joka palvelee aidosti kassojen työntekijöitä.

”Meillä on henkilöitä, jotka osaavat tulkita lakitekstiä ja ymmärtävät sitä. Kehittäjämme taas tuntevat teknisen puolen, tietävät mitä palikoita ohjelmistossa voi liikutella, ja mikä ylipäätään on mahdollista toteuttaa”, Savolainen kertoo.

Euroistamisprojektissa on ollut oleellista varmistaa, että ohjelmisto toimii sekä vanhan lain perusteella siltä ajalta, kun vanhaa lakia vielä sovelletaan että uuden lain mukaisesti heti sen voimaantulon jälkeen. Toteutusvaiheessa ohjelmistoon tuli edelleen uusia määrityspyyntöjä, mikä toi aikataulullisia haasteita. Savolaisen mukaan Futunion asiantuntijat ovat osanneet reagoida hyvin muuttuviin tilanteisiin.

”Tiimissämme on ihmisiä, jotka osaavat nähdä vaihtoehtoiset tavat toimia, ja kehittäjämme tietävät mitä kaikkea ohjelmistossa on mahdollista tehdä. Olemme pystyneet ratkomaan tehokkaasti näitä tilanteita”, Savolainen sanoo.

Tiina Savolaisen ja Annika Tiusasen mukaan futuniolaisten ammattitaito  ja yhteinen tahtotila olivat avainsasemassa euroistamisprojektin onnistumisessa. Kuva: Futunio.

Jousto ja yhteinen tahtotila veivät tiimin kriittisimmän vaiheen yli

Kaikista ratkaisevin vaihe projektissa on ollut muutosten vieminen tuotantoon. Erityisen tärkeää on ollut varmistaa, että lain taitekohdan ylimenevät hakemukset saadaan käsiteltyä, ja että jatkohakemuksille rakennettu automaatio toimii lainmuutoksesta huolimatta.

”Päivärahaa haetaan kassasta aina takautuvasti neljän viikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. Tämä aiheuttaa sen, että kuun vaihteet ovat kassoissa aina todella ruuhkaista aikaa. Nyt 2024 syyskuun ensimmäinen päivä oli sunnuntai, eli maanantaina 2.9. käsiteltiin sekä neljän viikon että kalenterikuukauden hakemuksia. Sen varmistaminen, että automaatiot toimivat isosta hakemusmassasta ja lainmuutoksesta huolimatta, on ollut iso työ. Maksatus ei saa pysähtyä”, Tiusanen selittää.

Projekti on vaatinut tiimiläisiltä joustoa ja määrätietoisuutta.

”Kun elokuu koitti ja aikatauluhaasteet puskivat päälle, niin tiimiläiset joustivat ja venyivät äärettömän hienosti. Ilman sitä joustoa emme olisi onnistuneet. Olen ylpeä siitä, että meillä oli yhteinen tahtotila saada projekti valmiiksi”, Savolainen kiittelee.

Lopputuloksena käsittelijän työtä helpottava ohjelmisto

Savolaisen mukaan päätavoite projektille on ollut, että työttömyyskassan käsittelijä pystyy myös uuden lain voimaanastumisen jälkeen tekemään työnsä mahdollisimman harmittomasti ja aikataulussa. Tähän on Savolaisen mukaan päästy. Erityisesti onnistumisesta kertoo havaintojen vähyys ohjelmiston tuotantokäytön aloittamisen jälkeen.

”Havainto tarkoittaa sitä, että ohjelmisto ei joko toimi, tai jokin kohta ei toimi niin kuin pitäisi. Osa havainnoista voi johtua uuden ohjelman ja toimintatavan opettelusta, eli käsittelijä on epähuomiossa tehnyt jonkun virheen käsittelyn aikana. Asiakkaamme työttömyyskassoissa ovat raportoineet tuotantokäytön aloittamisen jälkeen vain 21 havaintoa. Se on näin ison ohjelmistomuutoksen jälkeen todella pieni määrä”, Savolainen alleviivaa.